Rakennamme Mikael-kylässä luottamuksen ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä.
Palvelut
Mikael-kylät tarjoavat ympärivuorokautista- ja yhteisöllistä palveluasumista, tuettua asumista sekä päiväaikaista toimintaa kehitysvammaisille aikuisille. Mikael-kylän asumisyksiköt sijaitsevat Lahden Kunnaksessa sekä keskustan tuntumassa Kivistönmäellä, jonne avautui syksyllä 2025 uusi yhteisöllisen asumisen yksikkö. Tukea asumiseen tarjotaan myös henkilöille, jotka asuvat kaupungissa omissa asunnoissaan.
Päiväaikaista toimintaa toteutetaan Kunnaksessa Opinkatu 2:ssa. Siellä toimii keittiötyöpaja, käsityö- taidepaja sekä kylätalkkarit. Tämän lisäksi työtoimintaa on lounaskahvila MeaMannassa Lahden pääkirjastolla ja leipomossa Hollolankadulla Lahden keskustassa.
Mikael-kylät toimii palveluntuottajana Etelä-Karjalan-, Kymenlaakson-, Vantaa-Keravan- ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueille, Pirkanmaan hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungille. Palveluihin voi hakeutua palvelusetelillä, ostopalveluna tai suorahankintapäätöksellä yhteistyössä oman hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa.
Mikael-kylät on enemmän kuin palvelu - se on koti ja yhteisö
Miten asumaan?
Mikael-kylien toimintayksiköihin voi hakeutua asiakkaaksi ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin tai kysyä neuvoa Mikael-kylän palveluasiantuntijalta. Palveluasiantuntija hoitaa asiakkaaksi tuloprosessia yhteistyössä omaisten ja hyvinvointialueen sekä Mikael-kylän asumispalveluiden ja päiväaikaisen toiminnan kanssa.
Asukkaana
Uudelle asukkaalle järjestetään tutustumiskäynti, jossa kuullaan tarkemmin toiminnan sisällöistä. Tämän jälkeen asukas voi tulla tutustumaan asumiseen ja työtoimintaan sovitulle tutustumisjaksolle. Jos uusi asukas kiinnostuu palveluista ja haluaa muuttaa Mikael-kylän asumisyksikköön tai liittyä päiväaikaiseen toimintaan, asia päätetään palaverissa yhdessä hyvinvointialueen sosiaalityön kanssa. Palveluasiantuntija tukee tarvittavien palvelusopimusten laatimisessa hyvinvointialueiden ja asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen tehdään vuokrasopimus asunnosta. Asukasta autetaan tarvittaessa muuttoilmoituksen tekemisessä. Mikael-kylän asumisyksikössä jokaiselle asukkaalle nimetään omaohjaaja. Omaohjaaja ja asumisen esihenkilö sekä päiväaikaisen toiminnan pajaohjaaja aloittavat tutustumisprosessin uuden asukkaan kanssa päiväaikaisen toiminnan selvittämiseksi.
Uutta asukasta autetaan myös muutossa, mikäli hänellä on siihen tarvetta.
Oma asunto
Mikael-kylässä jokaisella asukkaalla on oma 30 neliön asunto, josta löytyy oma kylpyhuone, keittiönurkka ja parveke. Kylpyhuoneeseen voi hankkia halutessaan pyykinpesukoneen. Keittonurkkaukseen kuuluu jääkaappi ja vesipiste sekä mahdollisuus esimerkiksi kahvinkeittimelle. Oman asunnon voi sisustaa omien mieltymysten mukaan. Oma asunto on yksityinen tila, jonka oven asukas voi tarvittaessa lukita.
Oman asunnon lisäksi käytössä ovat yhteisölliset yhteiset tilat. Asumisyksikkö on jaettu kolmeen soluun, joissa jokaisessa on olohuone ja tupakeittiö. Tässä keittiössä on mahdollisuus valmistaa myös itse ruokaa ja ruokailla yhdessä muiden kanssa. Oleskeluhuoneissa on televisiot, sohvat ja mahdollisuus viettää yhteistä aikaa. Samassa pihapiirissä sijaitsee yhteisötalo, joka mahdollistaa juhlien ja tapahtumien järjestämisen suuremmalla joukolla.
Vuorokausirytmi
Mikael-kylä on asumis- ja työyhteisö. Tämä tuo elämään ja toimintaan erilaisia laadullisia vaihteluja arki- ja viikonloppurytmin kautta. Asukkaan elämä työn ulkopuolella pyritään järjestämään hyvin yksilöllisesti hänen toiveitaan ja kiinnostustaan kuunnellen. Vuorokausirytmin ylläpitämisen merkitys ymmärretään Mikael-kylässä ja tässä henkilökunta tukee ja ohjaa asukkaita. Tässä tehtävässä auttaa yhteisesti sovitut vuorokausirytmiä tukevat rakenteet. Näitä rakenteita ovat esimerkiksi säännölliset sovitut ruokailuajat ja hiljaisuus klo 22–06 välillä.
Oman vapaa-aikansa jokainen voi käyttää itselleen mieleisellä tavalla, mutta Mikael-kylässä ohjataan ja kannustetaan yhteisölliseen toimintaan ja tarjotaan tähän mahdollisuuksia ja virikkeitä. Esimerkkejä yhteisöllisestä vapaa-ajan vietosta voivat olla esimerkiksi saunaillat, leffaillat ja urheilutoiminta. Näissä yhteisissä hetkissä pyritään kehittämään sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja päätöksentekokykyä. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen vapaa-ajan viettoon ja tulla kuulluksi.